Puhujat 2026
Saara Karasvirta
Saara Karasvirta on yksi Suomen johtavista asiantuntijoista organisaatioiden muutosjohtamisessa. Yli 16 vuoden työssään Saara on työskennellyt joidenkin Suomen suurimpien organisaatioiden kanssa keskittyen organisaatioiden ohjaukseen muutosten ja transformaatioiden hallinnassa sekä organisaation muutoskykyjen kehittämisessä. Työnsä ohella Saara on äskettäin valmistunut tohtoriksi väitöskirjallaan, jossa hän osoittaa, miten yksitoista Suomen suurinta organisaatiota hallitsevat muutosta ja toteuttavat transformaatioita käytännössä. Saara tunnetaan eloisista esitelmöinneistään, joissa hän yhdistää vahvaa faktatietoa konkreettisiin esimerkkeihin.
Puhe
Kolme periaatetta onnistuneille transformaatioille tekoälyajalla
Tekoälyvetoisessa maailmassa, jossa muutoksen nopeus jatkaa kasvuaan, organisaatioiden muutoskyky on tullut organisaatioiden ydinosaamiseksi. Silti 70 % muutoksista epäonnistuu. Kun organisaatiot ovat täynnä muutosaloitteita, organisaatioiden muutoskyky on keskeinen kilpailukeino onnistuneiden ja epäonnistuneiden organisaatioiden välillä nykyaikaisessa liiketoimintaympäristössä. Vaikka onnistuneen muutoksen saavuttaminen on haastavaa, olemassa on joitakin perussääntöjä onnistuneiden transformaatioiden johtamiselle. Saara jakaa tuoreita ja ajankohtaisia näkemyksiä sekä käytännön kokemuksesta että tutkimuksesta ja esittelee kolme periaatetta onnistuneelle muutokselle.
Juho Fröjd
Juho Fröjd toimii tuoteomistajana Paytraililla, joka on suurin suomalainen verkkomaksuyhtiö ja käytetyin verkkomaksupalvelu verkkokaupoissa, -palveluissa ja sovelluksissa. Paytraililla on yli 20 000 asiakasta, ja lisäksi yhtiö vastaa Valtiokonttorin Suomi.fi-maksut-palvelun verkkomaksuliikenteestä. Juho on työskennellyt verkkomaksamisen parissa lähes vuosikymmenen ajan. Hänen uransa on kulkenut teknisestä tuesta tuoteomistajaksi, mikä on tuonut vahvan ymmärryksen sekä teknologiasta että käyttäjien arjen tarpeista. Erityisesti Juho tunnetaan kyvystään rakentaa siltaa teknisten tiimien, liiketoiminnan ja asiakkaiden välille sekä selittää monimutkaiset asiat ymmärrettävästi eri kohderyhmille. Juhoa motivoi jatkuva oppiminen, ihmisten välinen vuorovaikutus sekä mahdollisuus kehittää palvelua, joilla on aidosti merkitystä yritysten ja yhteiskunnan kannalta.
Puhe
Miten luovia tuotekehitykseen kohdistuvien toiveiden ristiaallokossa? Mitä seurauksia on sillä, jos backlogista tulee paikka, jonne vaikeat keskustelut haudataan? Olemmeko aidosti rehellisiä silloinkin, kun kuvittelemme olevamme? Tule kuulemaan miksi avoin ja rehellinen kommunikaatio on toimivan ja ketterän tuotejohtamisen kulmakivi. Esityksessä käsitellään erityisesti sitä, miten rehellinen kommunikaatio auttaa välttämään siiloutumista, vastakkainasettelua, väärinymmärryksiä, epärealistisia odotuksia ja jatkuvaa keskustelua sellaisista tuotekehitystoiveista, joiden toteutuminen ei ole realistista. Puheenvuorossa Juho jakaa käytännön kokemuksia ja arjen esimerkkejä siitä, miten yhteistä ymmärrystä rakennetaan eri sidosryhmien välillä — ja miksi kaikkia toiveita ei kannata viedä backlogille odottamaan.
Pauliina Kari
Pauliina Kari on Humukarin perustaja, yrittäjä, ratkaisukeskeinen valmentaja, aivoterveyden asiantuntija sekä työuupumuksen koulutettu kokemusasiantuntija. Hän auttaa organisaatioita ja asiantuntijoita ymmärtämään, miten aivojen toiminta, kognitiivinen kuormitus ja työympäristö vaikuttavat työkykyyn, hyvinvointiin ja työn tuloksellisuuteen. Ennen yrittäjyyttä Kari työskenteli vuosikymmenen ICT-alan asiantuntijatehtävissä, minkä ansiosta hän tuntee hyvin modernin tietotyön mahdollisuudet ja haasteet. Hänen erityisiä kiinnostuksen kohteitaan ovat aivoergonomia, tietotyön kuormitustekijät, työuupumuksen ehkäisy sekä aivoterveyden hyödyntäminen työelämän kehittämisessä. Hän uskoo, että aivoystävällisemmät tavat tehdä tietotyötä ovat avain kestävämpään ja tuottavampaan tulevaisuuden työelämään. Palveluissaan Kari yhdistää monitieteellistä tutkimustietoa, käytännön työelämän kokemuksia ja konkreettisia ratkaisukeskeisiä harjoituksia tavalla, joka auttaa osallistujia tarkastelemaan omaa työtään ja organisaatioitaan uudesta näkökulmasta.
Puhe
Kun ketteryys kuormittaa – aivoystävällinen tapa tehdä tietotyötä
Työelämässä korostuvat yhä enemmän ketteryys, jatkuva muutos ja nopea reagointi. Samalla moni asiantuntija työskentelee ympäristössä, jossa työpäivät täyttyvät keskeytyksistä, palavereista, viesteistä ja toistuvista prioriteettimuutoksista. Työn arki voi tuntua pirstaleiselta, reaktiiviselta ja kuormittavalta. Modernin tietotyön tärkeimmän työvälineen eli aivojen näkökulmasta tämä ei tue tehokasta työskentelyä. Puheenvuorossa tarkastellaan nykypäivän tietotyötä sekä työelämässä korostuvaa ketteryyttä aivoterveyden näkökulmasta. Mitä aivoissa tapahtuu, kun työ sirpaloituu jatkuvien keskeytysten ja tehtävästä toiseen vaihtamisen seurauksena? Miten kognitiivinen kuormitus vaikuttaa keskittymiseen, päätöksentekoon, oppimiseen ja työn laatuun? Entä miten toimintatapoja voidaan kehittää niin, että ne tukevat sekä työntekijöiden hyvinvointia että organisaation tavoitteita? Osallistujat saavat tutkimukseen perustuvan katsauksen aivoystävällisen tietotyön periaatteisiin sekä käytännönläheisiä näkökulmia siihen, miten kognitiivista kuormitusta voidaan vähentää, fokusta suojata ja kestävää suorituskykyä vahvistaa nykypäivän tietotyössä ja muuttuvassa työelämässä.
Hannakaisa Länsisalmi
Hannakaisa on kokenut liiketoiminnan uudistaja, HR ammattilainen ja johtaja. Hannakaisalla on noin 30 vuoden työkokemus henkilöstöjohdon ja liiketoiminnan kehittämisen tehtävistä, sekä hallitusjäsenenä, liikkeenjohdon konsulttina, yrittäjänä ja toimitusjohtajana toimimisesta. Hänen tavoitteenaan on rakentaa ihmisyyttä ymmärtävää liiketoimintaa ja työelämää sekä auttaa yrityksiä menestymään jatkuvasti muuttuvassa maailmassa kestävällä tavalla. Tällä hetkellä Hannakaisa työskentelee OP Pohjolassa henkilöstöjohtajana. Hannakaisan vastuualueelle kuuluu OP Pohjolan henkilöstö- ja kulttuuritoiminnon lisäksi viestintä- sekä asiakaskokemus, markkinointi ja bränditoiminnot. Lisäksi Hannakaisa on Ylen hallituksen varapuheenjohtaja ja Ilmarisen hallituksen jäsen. Hannakaisa on Helsingin yliopistosta väitellyt psykologian tohtori ja työ- ja organisaatiopsykologiaan erikoistunut psykologi. Väitöskirjassaan Hannakaisa tutki innovatiivisuutta organisaatioissa ja on julkaissut lukuisia tieteellisiä artikkeleita kansainvälisissä johtamisen ja organisaatiopsykologian alojen vertaisarvioiduissa julkaisuissa. Syksyllä 2025 Hannakaisa suoritti Advanced Management Program -koulutusohjelman Harvard Business Schoolissa.
Hanni Holmala
”Riittävän hyvä” on yksi väärinymmärretyimmistä käsitteistä ketteryydessä ja samalla se on yksi tärkeimmistä päätöksistä, joita tiimit tekevät, uudelleen ja uudelleen. Hanni Holmala toimii Cinialla Competence Leadina projektinhallinnan, ketterien toimintatapojen ja muotoilun osaamisalueella sekä Senior Project Managerina. Hän johtaa vaativia kehityshankkeita ja työskentelee monialaisten tiimien kanssa kompleksisissa, jatkuvasti muuttuvissa toimintaympäristöissä. Hannia motivoi tavoite, että kaikki osapuolet voivat onnistua, niin asiakkaat, tiimit kuin organisaatiotkin. Siksi hänen työnsä ytimessä on tasapainon löytäminen arvon, laadun, oppimisen ja ihmisten todellisten voimavarojen välillä. Hannilla on laaja kokemus kehitysprojekteista ja ketteryydestä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Häntä kiinnostavat erityisesti kompleksisuus, oppiminen ja päätöksenteko epävarmuudessa. Puheessaan Hanni yhdistää käytännön kokemukset ja ketterän ajattelun tavalla, joka haastaa kuulijan pohtimaan, mitä ”riittävän hyvä” oikeasti tarkoittaa ja miksi se on usein tärkeämpi päätös kuin täydellisyyden tavoittelu.
Puhe
Riittävän hyvä ei ole taso – se on päätös
Mitä ”riittävän hyvä” oikeasti tarkoittaa kehitystyössä? Usein se ymmärretään kompromissiksi laadusta tai tekosyynä keskeneräisyydelle. Silti tiimit, projektipäälliköt ja johto tekevät päätöksiä jatkuvasti epävarmuuden keskellä. Harvoin on mahdollista tietää etukäteen, mikä ratkaisu on paras. Tässä puheessa tarkastellaan, miksi riittävän hyvä ei ole pysyvä laatutaso vaan yksi vaikeimmista ja tärkeimmistä päätöksistä kompleksisissa ympäristöissä. Miten arvon tuottaminen, oppiminen, MVP-ajattelu, tekninen velka ja tiimien todelliset voimavarat vaikuttavat siihen, mikä on riittävää juuri nyt? Puhe pohjautuu käytännön kokemuksiin projekteista, joissa päätöksillä on oikeita seurauksia. Esimerkkinä on tilanne, jossa asiakas määritteli onnistumisen tasoksi ”7,5 tai 8” ja miksi se oli paras mahdollinen päätös juuri siinä tilanteessa. Saat mukaasi ajattelumallin, jonka avulla voi tasapainottaa laatua, nopeutta ja oppimista ilman, että sorrutaan perfektionismiin tai hallitsemattomaan tekniseen velkaan.
Laura Vuorenoja
Laura Vuorenoja on DevOps-osaaja, hands-on-arkkitehti ja full stack -kehittäjä, jolla on yli 20 vuoden kokemus ohjelmistokehityksestä. Hän työskentelee OP Pohjolassa Expert, DevOps & Chapter Lead -roolissa. Työssään Laura rakentaa GitHubiin ja Azureen pohjautuvia ratkaisuja, joissa yhdistyvät finanssialan tiukat compliance- ja tietoturvavaatimukset, hyvä kehittäjäkokemus sekä skaalautuvuus ison organisaation tarpeisiin. Häntä kiinnostaa erityisesti, miten ratkaisuista tehdään paitsi toimivia myös ylläpidettäviä pitkällä aikavälillä. Teknologian lisäksi Lauran työn ytimessä ovat yhteisöllisyys ja tiedon jakaminen. Hän on yksi OP:n sisäisen GitHub-yhteisön perustajajäsenistä ja tekee arjessaan paljon töitä kehittäjien työtapojen sujuvoittamiseksi. Laura uskoo, että kestävä laatu ei synny yksin tekemällä, vaan avoimen keskustelun, yhteisten pelisääntöjen ja tiiviin yhteistyön kautta – oli mukana tekoälyä tai ei.
Puhe
Miksi pariohjelmointi on entistä tärkeämpää tekoälyn aikakaudella
Tekoälyn myötä jokainen kehittäjä pystyy generoimaan koodia ennennäkemättömällä nopeudella. Koodi saattaa olla toiminnallisesti virheetöntä, mutta ilman tiimin yhteisiä pelisääntöjä koodipohja kasvaa hallitsemattomasti ja sen ylläpito muuttuu mahdottomaksi. Tekninen velka kasvaa nopeasti, sillä perinteinen koodikatselmointi tulee tekoälyn aikakaudella usein liian myöhään. Pariohjelmointi on jo pitkään ollut todistetusti tehokas keino tuottaa laadukasta koodia ja levittää osaamista tiimissä. Tekoäly ei poista pariohjelmoinnin eikä yhdessä tekemisen arvoa. Painopiste vain siirtyy koodin kirjoittamista korkeammalle tasolle. Tiimi suunnittelee ratkaisun arkkitehtuurin ja toteutustyylin ja ohjaa tekoälyagentteja yhteisen vision mukaisesti. Yhteistyössä syntyneet käytännöt ja linjaukset viedään konkreettisesti tekoälyagenttien ohjeisiin. Lisäksi automaattiset laatutarkistukset tukevat ja ohjaavat koodimuutosten tekemistä. Näin tekoälystä tulee osa ammattimaista kehitysprosessia – eikä vain nopea tapa tuottaa hallitsematonta koodimassaa.
Rasmus Ståhle
Rasmus on kokenut organisaatiovalmentaja, jolla on yli 25 vuoden kokemus ketteryyden ja strategian toimeenpanon parissa – teknisestä ohjelmistokehityksestä organisaatioiden muutosjohtamiseen. Hän on työskennellyt eri toimialojen organisaatioiden kanssa valmentaen tiimejä ja rakentaen toimintamalleja, joissa strategia ja arki kohtaavat – OKR-tavoitejohtamisesta ketteriin muutoksiin. Useimmat organisaatiot mittaavat tavoitteita. Harvat mittaavat, mihin tiimien valinnat oikeasti vievät. Rasmus uskoo, että tässä on ketteryyden seuraava haaste. Viime vuosina hän on alkanut kysyä: miksi priorisoinnit ja strategia elävät eri planeetoilla vaikka tavoitteet on asetettu huolella? Käytännön vastauksia hän on etsinyt organisaatioiden arjesta ja rakentanut niiden pohjalta uuden tavan tehdä strateginen liike näkyväksi. Puheenvuoro ”Suunta ratkaisee. Ei vauhti.” nousee suoraan tästä kokemuksesta.
Puhe
Suunta ratkaisee. Ei vauhti.
Ketterät organisaatiot ovat oppineet liikkumaan nopeasti. Tiimit priorisoivat, iteroivat ja toimittavat – mutta onko meille selvää, mihin suuntaan olemme oikeasti menossa? Ongelma ei ole ketteryydessä tai tavoitejohtamisessa. Käytännössä tavoitteet on asetettu huolella, mutta arjen priorisoinnit elävät omaa elämäänsä. Jokaisella valinnalla on strateginen vaikutus, mutta se saattaa jäädä näkemättä. Tiimien arki vie organisaatiota johonkin suuntaan, mutta ilman strategista lukutaitoa vauhti voi viedä väärään suuntaan yhtä tehokkaasti kuin oikeaan. Tarkastelemme kolmea kysymystä, joita agile coach voi alkaa esittää heti huomenna: mihin tämä priorisointi vie, mitä valintoja teemme toistuvasti ja mitä me emme koskaan priorisoi. Käytännön ajattelutapa valmentajille ja muutosjohtajille, jotka haluavat yhdistää ketteryyden ja strategisen suunnan ja tehdä näkyväksi, mihin tiimien valinnat organisaatiota oikeasti vievät.
Suvi Sietiö-Nyman
Suvi Sietiö‑Nyman toimii practice leadina ja johtavana konsulttina IQI Success Insuring Oy:ssä, ja hänellä on yli 25 vuoden kokemus sovelluskehityksestä ja organisaatioiden toiminnan kehittämisestä. Viime vuosina hänen työnsä keskiössä ovat olleet kokeilukulttuurin ja jatkuvan parantamisen rakentaminen, tiimien johtaminen sekä organisaatioiden AI‑transformaation edistäminen. Suvi yhdistää työssään strategisen ajattelun ja käytännön tekemisen. Hän on rakentanut IQIlle kokonaisuuden, jossa AI-governance, oppimispolut ja AI Champion -malli kytkeytyvät käytännön toimintamalliksi, joka tukee AI:n käyttöönottoa arjessa. Asiakasorganisaatioissa hän on kehittänyt systemaattisesti kokeilukulttuuria ja jatkuvaa parantamista sekä valmentanut tiimejä viemään nämä käytännöt osaksi päivittäistä tekemistä. Suvia motivoi erityisesti se, miten AI muuttaa asiantuntijatyötä – mutta ennen kaikkea se, miten ihmiset innostuvat ja ylittävät itsensä, kun organisaatioon rakennetaan oikeanlainen kulttuuri ja ympäristö oppimiselle, yhteistyölle, kokeilemiselle ja jatkuvalle parantamiselle.
Puhe
AI‑transformaatio ei ole pelkkä teknologiahanke – se vaatii organisaatiolta oppimis‑ ja uudistumiskykyä.
Pelkkä työkalujen käyttöönotto ei riitä, jos arjen tekeminen ei muutu mukana. Tässä esityksessä pureudutaan siihen, miten jatkuvan parantamisen rakennuspalikat luovat systemaattisen pohjan AI:n käytön omaksumiselle, henkilöstön osaamisen kehittämiselle ja organisaation kypsyyden kasvulle. Näet, miten arjen pienet parannukset, systemaattinen mittaaminen ja turvallinen kokeileminen rakentavat käytännössä kulttuurin, jossa AI ei jää irralliseksi pilotiksi vaan kehittyy osaksi työn tekemisen tapaa. Kokeilukulttuuri puolestaan tekee AI‑oppimisesta nopeaa, turvallista ja näkyvää, mahdollistaen oppimisen niin onnistumisista kuin epäonnistumisistakin. Kun jatkuva parantaminen ja kokeilukulttuuri yhdistetään, syntyy AI‑transformaation kulttuurinen moottori, joka vie kehitystä eteenpäin hallitusti, vaikuttavasti ja kestävästi.
Petra Vainio-Tykkälä
Mitä jos ketteryys ei kaadu osaamiseen – vaan siihen, että emme ehdi palautua? Olen Petra Vainio-Tykkälä, muutosvalmentaja, fasilitaattori ja palautumisvalmentaja. Työskentelen change coachina OP Ryhmässä ja minulla on takanani monipuolinen johtamiskokemus liiketoiminnan, myynnin ja osaamisen kehittämisen parista. Olen toiminut muutoksen keskellä siellä, missä paine näkyy arjessa – tiimeissä, päätöksenteossa ja ihmisten jaksamisessa. Balancing by Petra -yrittäjänä autan ihmisiä ja organisaatioita rakentamaan tasapainoa suorituskyvyn ja palautumisen välille. Puhujana tuon yhteen inhimillisyyden ja tuloksellisuuden. Uskon, että todellinen ketteryys ei synny jatkuvasta venymisestä – vaan kyvystä uusiutua.
Puhe
Ketterät organisaatiot osaavat muuttua nopeasti – mutta usein unohtavat yhden ratkaisevan tekijän: ihmisen kapasiteetin palautua. Kun kuormitus kasvaa liikaa, se ei näy vain väsymyksenä. Se näkyy päätöksenteon heikkenemisenä, yhteistyön kitkana ja ilmiöinä, joita tulkitaan muutosvastarinnaksi. Tässä puheessa tuon yhteen ketterän kehittämisen ja palautumisvalmennuksen näkökulmat ja avaan, miksi palautuminen on ketteryyden näkymätön perusta. Kun ymmärrämme hermoston toimintaa, voimme johtaa muutosta ja tiimejä viisaammin. Saat mukaasi konkreettisia, heti käyttöön otettavia tapoja tuoda palautumista osaksi arkea – ilman raskaita malleja. Kyse ei ole siitä, jaksammeko enemmän. Vaan siitä, miten voimme toimia paremmin myös kuormituksen keskellä.
Antti Niemi
Mitä jos ketteryys ei kaadu osaamiseen – vaan siihen, että emme ehdi palautua? Antti Niemi on konsultti, coach ja puhuja, joka auttaa organisaatioita rakentamaan selkeämpää johtamista, parempaa yhteistyötä ja aidosti itseohjautuvia tiimejä. Hän työskentelee erityisesti tuotejohtamisen, ketterien organisaatioiden ja johtamisen kehittämisen parissa. Antilla on yli 20 vuoden kokemus ohjelmistokehityksestä, tuotejohtamisesta ja organisaatioiden kehittämisestä. Hän uskoo, että parhaat tulokset syntyvät, kun ihmisille annetaan selkeä suunta, vastuuta ja rohkeus tehdä päätöksiä. Antti tunnetaan käytännönläheisestä tavastaan haastaa ajattelua. Hänen puheissaan ketteryys ei ole päämäärä, vaan väline rakentaa parempia tuotteita, vahvempia tiimejä ja vastuuta ottavia organisaatioita. Antin puheissa ollaan aikuisten pöydässä: asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä – suoraan, mutta rakentavasti. Hänen tavoitteenaan on auttaa organisaatioita rakentamaan työelämää, jossa sekä ihmiset että tulokset voivat kukoistaa.
Niklas Siltakorpi ja Teemu Moisala
Niklas Siltakorpi on Northcoden kokenut pilvi- ja alustakehityksen asiantuntija sekä tekoälyratkaisujen vetäjä. Hänen työnsä keskittyy siihen, miten ohjelmistokehityksestä tehdään sujuvampaa, turvallisempaa ja paremmin skaalautuvaa organisaation arjessa. Niklas on rakentanut useita sisäisiä kehitysalustoja, jotka auttavat tiimejä pääsemään nopeammin ideasta toimivaan tuotteeseen ilman turhaa käsityötä ja epäselviä vastuita. Viime vuosina hän on keskittynyt erityisesti siihen, miten tekoälyä voidaan käyttää ohjelmistokehityksen tukena järkevästi ja hallitusti. Hän on ollut kehittämässä ratkaisuja, joissa tekoäly auttaa esimerkiksi koodin parantamisessa, testauksen tukemisessa ja teknisen velan vähentämisessä. Niklaksen vahvuuksia on yhdistää tekninen syvyys käytännönläheiseen ajatteluun: työkalujen tulee tukea eikä olla tekemisen esteenä.
Teemu Moisanen on Northcoden kokenut testiautomaation, laadunvarmistuksen ja kehitystiimien tukemisen asiantuntija. Hän on työskennellyt yli kymmenen vuoden ajan erilaisten ohjelmistohankkeiden parissa ja auttanut tiimejä rakentamaan toimintatapoja, joissa laatu syntyy osana arjen tekemistä eikä vasta lopun tarkistusvaiheessa. Teemun osaaminen yhdistää testauksen, kehittämisen ja alustatyön käytännönläheisellä tavalla. Hän ymmärtää, miten sisäiset kehitysalustat voivat helpottaa tiimien työtä ja tehdä laadukkaasta toimittamisesta toistettavaa. Viime vuosina Teemu on keskittynyt erityisesti tekoälyn hyödyntämiseen ohjelmistokehityksessä: miten tekoäly voi auttaa kehittäjiä, parantaa katselmointia ja tukea turvallisempaa tekemistä. Teemun vahvuus on kyky tuoda uudet työkalut lähelle tiimien todellista arkea.
Workshopin esittely
AI-avusteisen ohjelmistopajan ohjaaminen käytännössä
Tässä työpajassa osallistujat käyttävät omilla koneillaan monen AI-agentin kehitysympäristöä valmiin sovelluksen parissa. Työpajassa ei keskitytä siihen, miten käytetään Copilotia tai Claude Codea ominaisuuksien luomiseen vaan siihen, miten usealle agentille annetaan tehtäviä olemassa olevassa koodikannassa. Osallistujat ohjaavat agentteja, seuraavat niiden tekemiä muutoksia ja arvioivat lopputulosta toimivassa sovelluksessa. Ohjelmistopaja on NorthCoden luoma oikea referenssitoteutus ohjelmistotuotannon tulevaisuudesta. Harjoituksissa agentit esimerkiksi siivoavat teknistä velkaa, tekevät pieniä frontend- ja backend-muutoksia sekä tarkistavat työnsä jälkeä. Osallistujan rooli on rajata tehtävä, tehdä päätöksiä agenttien ehdotusten pohjalta ja katsoa, mitä sovelluksessa oikeasti muuttui. Työpaja etenee ohjatusti, mutta osallistujat tekevät harjoitukset itse omilla koneillaan. Kaksi kouluttajaa auttaa tarvittaessa. Koodia ei kirjoiteta käsin, eikä osallistuminen edellytä koodaamisen tuntemista lainkaan. Mukaan tarvitaan Internet-yhteydellä varustettu kannettava tietokone.
Vesa Kangasperko ja Robin Gustafsson
Vesa Kangasperko on kokenut ylimmän johdon Coach ja muutosasiantuntija. Hän on työskennellyt ammatticoachina (ICF ACC) ja ihmislähtöisen muutoksen asiantuntijana yli 15 vuoden ajan sekä yrityksen sisäisenä muutosagenttina, että ulkoisen muutosasiantuntijan roolissa. Työssään hän on nähnyt läheltä, miten aito ja läsnä oleva vuorovaikutus korreloi muutoshankkeiden onnistumisen kanssa. Epics®-menetelmässä häntä inspiroi erityisesti se, miten hahmotyöskentely monipuolistaa ja elävöittää asioiden käsittelyä ryhmässä ja mahdollistaa laadukkaamman lopputuloksen.
Robin Gustafsson on Epicmeetsin perustaja ja strategisen johtamisen professori Aalto-yliopiston Tuotantotalouden laitoksella. Hän on kansainvälisesti tunnustettu strategia-asiantuntija ja Epics® -menetelmän kehittäjä. Epics® on tieteeseen perustuva, visuaalinen dialogimenetelmä, jossa metaforarikkaat fyysiset objektit tekevät tiimien ajattelun näkyväksi ja eläväksi turvallisessa ympäristössä. Robin on pidetty johdon kouluttaja, joka on kouluttanut johtajia, esihenkilöitä ja tiimejä ympäri maailman, auttaen organisaatioita luomaan yhteisymmärrystä, selkeyttä ja merkityksellisiä tuloksia teknologisen ja organisatorisen muutoksen keskellä. Hänen työnsä yhdistää akateemisen tutkimuksen kollektiivisesta älykkyydestä, hiljaisesta tiedosta ja tietoisuudesta käytännön fasilitointikokemukseen. Parhaillaan hän työstää kirjaa The Visible Mind, joka käsittelee visuaalisten työkalujen vaikutusta yksilön ajatteluun ja oppimiseen, ja tiimien kollektiiviseen tietoisuuteen ja yhteisen näkemyksen luomiseen. Agile Tampere -tapahtumassa Robin avaa, miten Epics® -menetelmä auttaa tiimejä tekemään ajattelunsa näkyväksi, vahvistamaan yhteistä ymmärrystä vaikuttavasti ja rakentamaan psykologista turvallisuutta ketterän kehityksen ja jatkuvan muutoksen ympäristöissä.
Workshopin esittely
Retrojen vaikuttavuus ja merkitys uudelle tasolle, hahmotyöskentelyn avulla
Retrot ovat ketterän tiimin tärkein paikka oppia ja uudistua. Silti ne jäävät monessa tiimissä pinnallisiksi. Ryhmäajattelu estää todellisten haasteiden esiin nostamisen, hankalat aiheet sivuutetaan ja sama kaava toistuu sprintistä toiseen.
Työpajassa osallistujat pääsevät itse kokemaan miten Epics®- hahmotyöskentelyllä voidaan nostaa retrospektiivit uudelle tasolle –erityisesti silloin, kun keskustelu jää pinnalliseksi, ryhmäajattelu jarruttaa oppimista tai retroista on tullut puuduttava rutiini. Lisätietoa Epicmeets- yrityksestä ja Epics®–menetelmästä Epicmeets – Make Meetings Visual, Engaging & Productive”
Symbolisten esineiden avulla retroon syntyy uusi kieli — tunteet, roolit ja dynamiikat tulevat näkyviin ilman, että kenenkään tarvitsee sanoa niitä suoraan. Tuloksena on syvempi dialogi, tasavertaisempi osallistuminen ja oivalluksia, jotka jäävät mieleen.
Mitä saat mukaasi?
· uuden, visuaalisen ja innostavan retroformaatin
· keinon käsitellä vaikeita aiheita turvallisesti
· tavan murtaa ryhmäajattelua ja tuoda esiin hiljaisia signaaleja
· kokemuksen, joka jää mieleen
· konkreettisen menetelmän, jonka voi ottaa käyttöön heti
· oivalluksia ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta ja yhteisestä ajattelusta tekoälyn aikakaudella
Tanja Florack ja Pascal Papathemelis
Tanja työskentelee strategian, muotoilun sekä tiimien ja organisaatioiden kehittämisen rajapinnassa. Lähes 20 vuoden uransa aikana Tanja on tarkastellut organisaatioita kehittäjän, muotoilijan, projektipäällikön ja Agile Coachin näkökulmista. Hän auttaa organisaatioita navigoimaan monimutkaisissa muutostilanteissa selkeyttämällä suuntaa, kehittämällä toimintatapoja ja varmistamalla, että strategiset tavoitteet näkyvät myös arjen tekemisessä. Viime vuosina hänen sydämensä on sykkinyt erityisesti sote-sektorin kehittämiselle. Tällä hetkellä Tanja tutkii YAMK-opinnäytetyössään kestävyyden eri ulottuvuuksia päätöksenteossa. Hän uskoo, että organisaatioiden seuraava transformaatio liittyy ympäristöön sopeutumiseen ja liiketoiminnan uudistamiseen kestäväksi. Häntä kiinnostaa, miten organisaatiot kykenevät tekemään päätöksiä, jotka huomioivat sekä nykyhetken tarpeet että pitkän aikavälin vaikutukset.
Pascal työskentelee organisaatioiden, johtajien ja tiimien kanssa tilanteissa, joissa toimintaympäristö muuttuu nopeasti eikä suunta tai ratkaisut ole vielä täysin selviä. Hän auttaa luomaan yhteistä ymmärrystä, selkeyttämään prioriteetteja ja viemään asioita käytännössä eteenpäin monimutkaisissa tilanteissa. Yli 20 vuoden ajan Pascal on työskennellyt agilen toimintatapojen, valmennuksen, fasilitoinnin ja organisaatioiden kehittämisen parissa. Hänellä on kokemusta muun muassa ohjelmisto- ja pelikehityksestä, pankki- ja finanssialalta, telekommunikaatiosta, HRä sekä julkiselta sektorilta. Pascal tunnetaan osallistavasta ja ajatuksia herättävästä työskentelytavastaan. Häntä kiinnostaa erityisesti, miten organisaatiot voivat menestyä epävarmuuden ja jatkuvan muutoksen keskellä säilyttäen samalla kyvyn oppia, tehdä yhteistyötä ja sopeutua. Hän on aktiivinen Agile Finland yhteisön jäsen, kokenut puhuja sekä ICF ydinosaamisiin pohjautuva ammatticoach.
Puhe
Agile Coachingin paradoksi: Kysyntä vähenee, tarve kasvaa
Maailma muuttuu nopeammin kuin koskaan. Tekoäly, geopoliittiset jännitteet, ilmastokysymykset ja jatkuva epävarmuus haastavat organisaatioita sopeutumaan tilanteisiin, joihin ei ole valmiita ratkaisuja. Ketterien menetelmien piti auttaa muutoksessa, mutta moni organisaatio kamppailee viitekehyksistä ja prosesseista huolimatta. Haaste ei ole ketteryyden puute, vaan kasvava monimutkaisuus. Tämä puheenvuoro perustuu Suomessa toimivien kokeneiden Agile Coachien haastatteluihin. Tulokset osoittavat, että Agile Coachin työ on siirtymässä viitekehysten käyttöönotosta kohti organisaatioiden tukemista monimutkaisissa, useita tasoja läpileikkaavissa haasteissa. Työssä korostuvat päätöksenteon tukeminen, ristiriitaisten tavoitteiden näkyväksi tekeminen sekä etenemisen mahdollistaminen epävarmuuden keskellä. Puhe haastaa pohtimaan Agile Coachin roolia uudesta näkökulmasta: ovatko organisaatiot lopulta etsimässä ketteryyttä vai ihmisiä, jotka auttavat luomaan selkeyttä, tekemään päätöksiä ja viemään muutosta eteenpäin?
Katri Ranta ja Carita Hällsten
Katri Ranta on johtava konsultti Goforelta ja yksi kokeneimmista muutoskyvykkyyden kehittäjistä Suomessa. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus laajoista muutos- ja kehityshankkeista globaaleissa organisaatioissa. Katri tunnetaan kyvystään yhdistää strateginen muutos ja ihmisten arki: hän sparraa johtoa, fasilitoi kulttuuri- ja toimintatapamuutoksia sekä rakentaa organisaatioille kestävää muutoskyvykkyyttä. Hän tuo muutokseen selkeyttä, suuntaa ja ennen kaikkea ihmislähtöisen näkökulman.
Carita Hällsten on muutosjohtamisen ja johtamisen kehittämisen kokenut asiantuntija Goforelta. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus vaativista muutosohjelmista ja kompleksisista toimintaympäristöistä, niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Carita yhdistää työssään vahvan liiketoiminta- ja ihmislähtöisen näkökulman: hän toimii coachina, kouluttajana ja fasilittaattorina auttaen johtoa ja asiantuntijoita onnistumaan muutoksessa. Hänen erityisvahvuutensa on tehdä muutoksesta ymmärrettävää, inhimillistä ja käytännössä toimivaa.